Miten Vantaalla vähennetään koulu­segregaatiota?

Koulusegregaatio on moninainen ja systeeminen haaste, jota koulut eivät voi ratkaista yksin. Kaupungin näkökulmasta olennaista on toimialojen välinen yhteistyö, jolla pyritään kääntämään eriytymiskehitystä.

Vantaalla toimialojen välinen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi ja sitä työstetään Yhteinen koulu -hankkeen puitteissa erityisesti kasvatuksen ja oppimisen, kaupunkiympäristön sekä kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialojen välillä. Yhteistyötä pyritään tiivistämään esimerkiksi palveluverkkosuunnitteluun liittyen. 

Vantaalla on lisäksi useita toimialarajat ylittäviä segregaatioon keskittyviä työryhmiä, kuten koko kaupungin työntekijöille tarkoitettu segregaatioverkosto. 

Vantaan Myönteisen erityiskohtelun ohjelman (MEK) tavoitteena on asukkaiden ja alueiden hyvinvointierojen kaventaminen. Ohjelma on kaupunkitasoinen ja sitä toteutetaan vuosina 2023–2025. Ohjelman toteutukseen on varattu kaksi miljoonaa euroa vuosittain eli yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Ohjelma nojaa Vantaan kaupunkistrategiaan 2022-2025, jossa alueellisen eriytymisen vähentäminen on nostettu vahvasti esiin.

Osa ohjelman toimenpiteistä on kaupunkitasoisia ja osa kohdentuu valituille MEK-alueille, jotka ovat Havukoski, Länsimäki, Hakunila, Mikkola ja Myyrmäki. MEK-alueet on valittu väestörakennetta kuvaavien indikaattoreiden (tulotaso, koulutusaste, työllisyys, äidinkieli) perusteella.

Vantaalla kehitetään kaupunkitasoista segregaation tietopohjaa osana MEK-ohjelmaa. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva segregaatiokehityksestä eri näkökulmista sekä toimia tiedolla johtamisen välineenä. 

Kaupunkisuunnittelu linkittyy vahvasti alueelliseen eriarvoistumiseen ja sitä kautta koulusegregaatioon niin kaavoituksen, asuntopolitiikan, palveluverkon ja alueen vetovoimaan liittyvien tekijöiden kautta.

Kaavoituksen keinoin voidaan määritellä, mihin käyttöön eri alueita kaupungissa suunnataan – esimerkiksi missä sijaitsevat asuinrakennukset, koulut ja kaupungin palvelut, kulttuurirakennukset, kaupat, puistot, kulkuväylät ja julkisen liikenteen reitit. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät päätökset kulkevat demokraattisen päätöksentekoprosessin läpi. Kaavoituksella on potentiaalia vaikuttaa eriarvoistumisen ehkäisyyn kaupunkikehityksen suurten linjojen kautta, vaikkakin prosessit ovat usein pitkiä ja vaikutukset saattavat näkyä vasta vuosien päästä. Vantaa on mukana Helsingin seudun asumisen, liikenteen ja maankäytön strategisessa MAL 2023 -suunnitelmassa, johon on kirjattu yhtenä toimenpiteenä alueellisen eriytymiskehityksen ehkäisy.

Asuntopolitiikka ja erityisesti asuntojen hallintamuotojen sekoittaminen on yksi keskeisimmistä segregaation torjunnan keinoista Vantaalla. Hallintamuotojen sekoittaminen tarkoittaa sitä, että samalle alueelle rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja tuettuja vuokra-asuntoja eli niin kutsuttua sosiaalista asuntotuotantoa.

Lisäksi Vantaa sääntelee kerrostalojen huoneistotyyppijakaumaa ja vuodesta 2024 lähtien myös asuntojen pinta-alaa, millä mahdollistetaan monipuolinen asuntokanta erilaisiin tarpeisiin. Uusissa kerrostaloissa enintään 30% saa olla yksiöitä ja vähintään 30% tulee olla kolmioita tai niitä suurempia asuntoja. Uusista kerrostaloasunnoista enintään 30% saa olla pinta-alaltaan alle 35m2 ja vähintään 30% tulee olla pinta-alaltaan vähintään 65m2 tai suurempia. Lisäksi 10% asunnoista tulee olla 80m2 tai sitä suurempia asuntoja. 

Huono-osaisuuden riskeihin reagoiva rahoitus on yksi keskeisimpiä tapoja tukea koulutuksellista tasa-arvoa.

Vantaan perusopetuksessa on haettu vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvorahaa, jolla vahvistetaan koulutuksen yhdenvertaisuutta suuntaamalla resursseja erityisesti sellaisille alueille, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille.

Avustuksella tuetaan toimia, joilla edistetään lasten kehitystä ja oppimista, laadukkaita oppimistuloksia, koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä vähennetään ja ennaltaehkäistään sosioekonomista eriarvoistumista. Tasa-arvorahalla on Vantaalla palkattu lisää opettajia ja pystytty jakamaan perusryhmiä pienemmiksi jakotunteja lisäämällä.

Vantaan perusopetuksessa on käytössä opettajien palkkalisä yksiköissä, joissa on paljon suomi toisena kielenä -oppilaita. Lisä on kaksiportainen (yli 40% ja yli 60%) ja lukuvuonna 2023-2024 sen piirissä on kuusi koulua. Palkkalisien maksaminen perustuu siihen, että monikielisissä yksiköissä työtehtävien moninaisuus on suuri ja työ haastavaa. Omalta osaltaan palkkalisä voi myös ehkäistä opettajasegregaatiota.

Vantaalla työskentelee 28 nivelopettajaa, joiden keskeisenä työtehtävänä on tukea lasten siirtymää esiopetuksesta kouluun. Nivelopettajat tukevat lasten oppimaan oppimisen taitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. He työskentelevät etenkin monikielisten lasten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten kanssa.

Vantaan perusopetuksessa työskentelee 19 monikielistä ohjaajaa, joiden työkielet ovat albania, arabia, englanti, somali, suomi ja venäjä. Monikielisten ohjaajien työn tavoitteena on tukea oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia menestyä opinnoissa ja elämässä. Monikieliset ohjaajat vahvistavat kodin ja koulun yhteistyötä, neuvovat vanhempia, konsultoivat koulun henkilökuntaa sekä tukevat oppilaita. Ohjaajat työskentelevät pääasiassa niillä kouluilla, joissa on eniten vieraskielisiä oppilaita, mutta toimivat lisäksi tarvittaessa kaikkien koulujen tukena.

Vantaan perusopetuksessa työskentelee yhteensä 9 koulunuorisotyöntekijää. Toiminta kattaa yhteensä 10 koulua ja kohdistuu sellaisten alueiden kouluihin, joihin kasautuu paljon huono-osaisuuden riskitekijöitä. Koulunuorisotyöntekijöiden työn tavoitteena on tukea oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä koulun yhteisöllisyyttä. Yksi koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuvan eduista on kokonaisvaltaisuus, sillä he ovat linkki nuoren koulunkäynnin ja vapaa-ajan välillä.

Lasten elämänpiirien eriytyminen ulottuu koulun lisäksi myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Vantaalla koulupäivän yhteyteen on tuotu maksuttomia harrastuksia Harrastusten Vantaan puitteissa, mutta myös kohdentamalla harrastustoimintaa matalan sosioekonomisen rakenteen kouluihin. Näin voidaan tavoittaa sellaisia lapsia, jotka muuten jäisivät harrastusten ulkopuolella. Esimerkkejä kohdennetusta toiminnasta ovat esimerkiksi Tempo-orkesterit ja koulujen urheilujoukkueet.

Tempo-orkesterit tarjoavat lapsille maksuttoman mahdollisuuden harrastaa musiikkia taustaan katsomatta, tasapuolisesti ja ilman pääsykokeita. Tavoitteena on vahvistaa monitaustaisten lasten keskinäistä kumppanuutta yhteissoiton avulla.

Lukuvuonna 2023-2024 vantaalaisiin kouluihin perustetaan koulujen omia urheilujoukkueita, jotka tähtäävät valittavan lajin aluesarjaan tai koulun omaan sarjatoimintaan. Toiminta on maksutonta ja suunnattu 3.-4. -luokkalaisille. Joukkueiden kautta tuetaan positiivista ryhmäytymistä, koulumyönteisyyttä, ylpeyttä omasta koulusta ja asuinalueesta sekä tuetaan pitkäjänteisen tavoitteellisen harrastamisen pariin.

Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla kehitetään segregaation tietopohjaa osana Yhteinen koulu -hanketta. Tavoitteena on muodostaa monipuolinen kuva koulujen eriytymisestä sekä toimia tiedolla johtamisen välineenä. 

Kielitietoisuus tarkoittaa kielen huomioimista kasvatuksessa, opetuksessa, oppimisessa ja vuorovaikutuksessa. Kielitietoisessa yhteisössä jokainen aikuinen on kielellinen malli ja opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Kielitietoisuuden eri osa-alueita ovat kielitietoinen opetus ja oppiminen, kielitietoinen toimintakulttuuri ja kielitietoinen arviointikulttuuri. Kielitietoisuus hyödyttää kaikkia oppijoita, mutta erityisesti se tukee toisen kielen ja toisella kielellä oppijoita.

Kielitietoinen toimintakulttuuri on Vantaan kouluissa kaikkien työntekijöiden vastuulla. Tätä työtä tukevat koulujen kielitietoisuusvastaavat ja heidän kaupunkitasoinen verkostonsa. Henkilöstölle järjestetään myös täydennyskoulutusta kielitietoisuudesta. Kouluissa luodaan kielitietoisen yhteisopettajuuden käytänteitä. Lisäksi Vantaalla on kolme kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen tutoropettajaa, jotka tukevat koulujen kielitietoisuustyötä. 

Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen toimiala on sitoutunut inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Oppilaiden kasvatus ja opetus pohjautuu inklusiivisiin arvoihin kuten mm. sosiaalinen osallisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.

Inklusiivista toimintakulttuuria kuvastaa Vantaan vahva lähikouluperiaate, jossa oppilaan koulupaikka määräytyy oppilaan lähiosoitteen mukaan, myös tuen tarpeisten oppilaiden osalta. Kouluissa on erilaisia, joustavia tapoja toteuttaa tukea. Mikäli oppilaan oma lähikoulu ei pysty tarjoamaan oppilaan tarvitsemaa tukea, voidaan oppilaalle osoittaa koulupaikka alueellisesta tai kaupunkitasoisesta erityisluokasta.

Vantaan perusopetuksessa on käytössä Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteistyössä kehittämä ProKoulu-toimintamalli. ProKoulu on usean vuoden mittainen prosessi, jossa kehitetään koulun toimintakulttuuria, opettajien kasvatusosaamista ja oppilaiden käyttäytymisen ohjaamista. Toiminnan tavoitteena on luoda hyvinvoiva oppimisympäristö, jossa vahvistetaan oppilaiden sosiaalisia taitoja ja sen kautta ennaltaehkäistään ongelmallista käyttäytymistä.

ProKoulussa koulu nähdään yhteisönä, jossa kaikki koulun aikuiset ovat sitoutuneita yhteisiin arvoihin sekä niiden pohjalta opettamaan ja ohjaamaan sosiaalista käyttäytymistä yhteisesti sovituilla tavoilla. ProKoulu-toiminnan tuloksena on hyvinvoiva kouluyhteisö, jossa systemaattisesti opetetaan käyttäytymistä oppilaille sekä tuetaan oppilaita näiden taitojen oppimisessa. ProKoulu-toiminta toimii jatkumona ProVaka-toiminnalle. 

Perusopetuksen järjestämistä ohjaa lähikouluperiaate. Oppilaalle osoitetaan koulupaikka lähikoulusta, joka usein on myös kotia lähinnä oleva koulu. Vantaa on jaettu neljään oppilaaksiottoalueeseen, jotka ovat Myyrmäki, Kivistö-Aviapolis, Tikkurila-Hakunila sekä Korso-Koivukylä. Perusopetuksen aluepäälliköt osoittavat jokaiselle lapselle koulupaikan hänen oman alueensa peruskoulusta. Yleisiä oppilaaksiottokriteereitä ei sovelleta valmistavan opetuksen, painotetun opetuksen tai alue- ja kaupunkitasoisiin erityisen tuen ryhmien kohdalla.

Alueellisen eriytymisen näkökulmasta lähikouluperiaatteella on segregaatiota uusintava vaikutus. Jos alueellinen eriytyminen on vahvaa, myös koulujen oppilasalueiden eriytyminen on vahvaa. Oppilaaksiotto onkin yksi niistä keinoista, joilla kunta voi vaikuttaa koulujen oppilaspohjien muodostumiseen. Vantaan suuret, usean koulun yhteiset oppilaaksiottoalueet mahdollistavatkin joustavan oppilassijoittelun myös eriytymisen vähentämisen näkökulmasta. Koulukohtaisia enimmäisoppilasmääriä tarkastellaan vuosittain ja samassa yhteydessä voidaan tarvittaessa tarkastella myös sitä, miltä alueilta oppilaat ohjautuvat lähikouluihin oman oppilaaksiottoalueensa sisällä.

Valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti niille maahanmuuttajaoppilaille, jotka ovat juuri muuttaneet Suomeen ja joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetuksessa opiskeluun. Valmistavan opetuksen päätös tehdään vuodeksi. Vantaalla valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti 1. luokan oppilaille inklusiivisesti omassa lähikoulussa. 2.-9. luokilla valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena.

Vantaalla valmistavan opetuksen ryhmät pyritään mahdollisuuksien mukaan perustamaan sellaisiin kouluihin, joissa on ennestään vähän suomi toisena kielenä -oppimäärän oppilaita. Toimintatavalla pyritään lisäämään moninaisuutta kouluissa, joissa on vähän vieraskielisiä oppilaita. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus jäädä samaan kouluun lähikoulupäätöksellä tai siirtyä osoitteenmukaiseen lähikouluunsa. Koska kyseessä on lähikoulupäätös, oppilaalla on muiden ehtojen täyttyessä oikeus koulumatkaetuun.

Kouluverkon ja koulujen tilojen suhteen on mahdollista vaikuttaa koulusegregaatioon. Vantaalla on laadittu vuonna 2022 kouluille uusi tilaohjelma, jossa on otettu huomioon alueiden erityispiirteet ja niistä johtuva palvelutarve. Esimerkiksi matalan sosioekonomisen rakenteen alueiden kouluihin tulee jatkossa enemmän pienryhmätiloja opetuksen eriyttämistä ja moniammatillista työskentelyä varten.

Kouluverkolla on merkittävä vaikutus koulujen oppilaspohjan muodostumiseen ja sitä kautta myös koulujen eriytymiseen. Eriytymisen kannalta koulujen sijainti, oppilasmäärä, vuosiluokat ja erityisryhmien sijoittelu ovat merkityksellisiä.

Yhteinen koulu -hankkeen yhteydessä kehitetään työkaluja segregaation huomioimiseen kouluverkkoselvityksissä ja laajemmin kouluverkon suunnittelussa. Tarkoituksena on tuoda eriytymiskehityksen vähentäminen lisäperusteeksi investoinneille sekä pyrkiä priorisoimaan investoinneissa niitä kouluja ja alueita, jotka segregaation näkökulmasta kaipaisivat toimenpiteitä.

Painotettu opetus tarkoittaa opetusta, jossa painotetaan yhtä oppiainetta, kuten esimerkiksi musiikkia tai liikuntaa. Myös kaksikielinen opetus ja kielikylpy ovat painotettua opetusta. Painotettu opetus liittyy segregaatioon sekä perheiden kouluvalintojen että koulun sisäisen segregaation kautta. 

Vantaalla painotetun opetuksen tarjonta on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna melko vähäistä. Vantaalla painotettu opetus on pyritty sijoittamaan alueellisesti tasapainoisesti ja painotuksia on sekä hyväosaisten alueiden kouluissa että sellaisten alueiden kouluissa, joihin kasautuu paljon huono-osaisuuden riskitekijöitä.  

Kaikilla on mahdollisuus hakea painotettuun opetukseen, mutta tutkimusten mukaan korkeasti koulutettujen hyvätuloisten perheiden lapset ovat yliedustettuna painotetussa opetuksessa. Lisäksi painotetussa opetuksessa opiskellaan tyypillisesti erillisessä ryhmässä, mikä saattaa vahvistaa koulun sisäistä segregaatiota. Vaihtoehtoja luokkamuotoisuudelle on olemassa ja Vantaalla painotettua opetusta järjestetään sekä luokkamuotoisesti että hajautetusti.  

Vantaalla tarkastellaan painotetun opetuksen segregaatiovaikutuksia lukuvuonna 2023-2024. Tarkastelun tavoitteena on lisätä painotetun opetuksen saavutettavuutta kaikille oppilaille. Lisäksi Vantaalla tullaan kehittämään painotettuun opetukseen liittyvää seurantaa, jotta saavutettavuuden toteutumista voidaan jatkossa seurata paremmin.

Koulu on lähipalvelu, joka tavoittaa laajasti alueen lapsiperheitä. Koululla onkin valtavasti potentiaalia kehittyä alueen yhteisölliseksi keskukseksi. Koulut voivat toimia alustana, jossa alueen asukkaat voivat harrastaa tai järjestää muuta toimintaa ja koulun kautta voidaan tarjota palveluita alueen asukkaille. Koulun alueellisen roolin vahvistaminen voi lisätä koulun vetovoimaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia alueella. Yhteinen koulu -hankkeen puitteissa Vantaalla pohditaan mahdollisuuksia keskittää erilaisia toimintoja ja palveluita koulujen yhteyteen sekä koulutilojen käyttöä yhteisölliseen toimintaan.

Uusi kokeilu Vantaalla on esimerkiksi koulun yhteydessä toimiva vanhemmille suunnattu avoin kohtaamistila. Tilassa järjestetään erilaisia tapahtumia ja neuvontaa, mutta myös tarjotaan vanhemmille tila verkostoitumiseen. Tilaa käytetään myös esimerkiksi läksykerhoihin.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä on perustuslaissa määritelty oikeus, jonka turvaaminen on julkisen vallan vastuulla (Suomen perustuslaki 20§). Käytännössä tämä tarkoittaa kaupunkien tasolla osallisuutta suunnitteluprosesseissa.

Osallisuutta voi toteuttaa erilaisilla tavoilla, esimerkiksi keräämällä alueen asukkaiden mielipiteitä kyselyllä, järjestämällä yleisötilaisuuksia ja tuomalla suunnitteluaineisto julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi. Matalan sosioekonomisen rakenteen alueilla osallisuuteen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat, että näillä alueilla osallisuus on muihin alueisiin verrattuna heikompaa. Toisaalta onnistuneet osallisuuden kokemukset voivat vahvistaa yhteiskuntaan kuuluvuutta ja sitä kautta ehkäistä esimerkiksi syrjäytymistä.

Lasten ja nuorten osallisuus oman elinympäristönsä kehittämiseen on osa Vantaan Lapsiystävällinen kunta mallia. Mallin puitteissa varmistetaan lasten ja nuorten osallisuuden toteutuminen esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten rakennus- ja korjaushankkeissa. Lasten ja nuorten kohdalla Vantaalla kehitetään myös arkipäivän osallisuutta ja toimijuutta. Tässä avainasemassa ovat opettajat, joiden osallisuustyötä tuetaan keskitetysti.

Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -toimintamallissa maahan muuttaneet vanhemmat opiskelevat suomen kielen alkeita ja matematiikan perustaitoja yhdessä alakoululuokan lasten kanssa 2–3 päivänä viikossa. Lisäksi vanhemmat opiskelevat suomen kieleen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja kotoutumiseen liittyviä sisältöjä S2-valmentajan johdolla. Osallistujia tuetaan myös työkokeilupaikan ja jatkopolun löytämisessä. 

Toiminnan tuloksena mukana olevien vanhempien kielitaito kehittyy ja he tutustuvat suomalaiseen koulujärjestelmään, työelämään ja yhteiskuntaan. Kodin ja koulun välinen yhteistyö vahvistuu, kun vanhemmat oppivat ymmärtämään suomalaista koulujärjestelmää ja tutustuvat paremmin oman lapsensa kouluun ja henkilökuntaan, jolloin he pystyvät tukemaan lapsiaan paremmin koulunkäynnissä.