Etusivu

Miten Vantaalla vähennetään päiväkoti- ja koulu­segregaatiota?

Päiväkoti- ja koulusegregaatio on moninainen ja systeeminen haaste, jota koulut tai päiväkodit eivät voi ratkaista yksin. Kaupungin näkökulmasta olennaista on toimialojen välinen yhteistyö, jolla pyritään kääntämään eriytymiskehitystä.

Vantaalla toimialojen välinen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi ja sitä työstetään Yhteinen koulu -hankkeen puitteissa erityisesti kasvatuksen ja oppimisen, kaupunkiympäristön sekä kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialojen välillä. Yhteistyötä pyritään tiivistämään esimerkiksi palveluverkkosuunnitteluun liittyen.

Vantaalla on lisäksi useita toimialarajat ylittäviä segregaatioon keskittyviä työryhmiä, kuten koko kaupungin työntekijöille tarkoitettu segregaatioverkosto.

Vantaan Myönteisen erityiskohtelun ohjelman (MEK) tavoitteena on asukkaiden ja alueiden hyvinvointierojen kaventaminen. Ohjelma on kaupunkitasoinen ja sitä toteutetaan vuosina 2023–2025. Ohjelman toteutukseen on varattu kaksi miljoonaa euroa vuosittain eli yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Ohjelma nojaa Vantaan kaupunkistrategiaan 2022-2025, jossa alueellisen eriytymisen vähentäminen on nostettu vahvasti esiin.

Osa ohjelman toimenpiteistä on kaupunkitasoisia ja osa kohdentuu valituille MEK-alueille, jotka ovat Havukoski, Länsimäki, Hakunila, Mikkola ja Myyrmäki. MEK-alueet on valittu väestörakennetta kuvaavien indikaattoreiden (tulotaso, koulutusaste, työllisyys, äidinkieli) perusteella.

Vantaalla kehitetään kaupunkitasoista segregaation tietopohjaa osana MEK-ohjelmaa. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva segregaatiokehityksestä eri näkökulmista sekä toimia tiedolla johtamisen välineenä. 

Kaupunkisuunnittelu linkittyy vahvasti alueelliseen eriarvoistumiseen ja sitä kautta koulusegregaatioon niin kaavoituksen, asuntopolitiikan, palveluverkon ja alueen vetovoimaan liittyvien tekijöiden kautta.

Kaavoituksen keinoin voidaan määritellä, mihin käyttöön eri alueita kaupungissa suunnataan – esimerkiksi missä sijaitsevat asuinrakennukset, koulut ja kaupungin palvelut, kulttuurirakennukset, kaupat, puistot, kulkuväylät ja julkisen liikenteen reitit. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät päätökset kulkevat demokraattisen päätöksentekoprosessin läpi. Kaavoituksella on potentiaalia vaikuttaa eriarvoistumisen ehkäisyyn kaupunkikehityksen suurten linjojen kautta, vaikkakin prosessit ovat usein pitkiä ja vaikutukset saattavat näkyä vasta vuosien päästä. Vantaa on mukana Helsingin seudun asumisen, liikenteen ja maankäytön strategisessa MAL 2023 -suunnitelmassa, johon on kirjattu yhtenä toimenpiteenä alueellisen eriytymiskehityksen ehkäisy.

Asuntopolitiikka ja erityisesti asuntojen hallintamuotojen sekoittaminen on yksi keskeisimmistä segregaation torjunnan keinoista Vantaalla. Hallintamuotojen sekoittaminen tarkoittaa sitä, että samalle alueelle rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja tuettuja vuokra-asuntoja eli niin kutsuttua sosiaalista asuntotuotantoa.

Lisäksi Vantaa sääntelee kerrostalojen huoneistotyyppijakaumaa ja vuodesta 2024 lähtien myös asuntojen pinta-alaa, millä mahdollistetaan monipuolinen asuntokanta erilaisiin tarpeisiin. Uusissa kerrostaloissa enintään 30% saa olla yksiöitä ja vähintään 30% tulee olla kolmioita tai niitä suurempia asuntoja. Uusista kerrostaloasunnoista enintään 30% saa olla pinta-alaltaan alle 35m2 ja vähintään 30% tulee olla pinta-alaltaan vähintään 65m2 tai suurempia. Lisäksi 10% asunnoista tulee olla 80m2 tai sitä suurempia asuntoja. 

Huono-osaisuuden riskeihin reagoiva rahoitus on yksi keskeisimpiä tapoja tukea koulutuksellista tasa-arvoa.

Vantaan varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa on haettu vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvorahaa, jolla vahvistetaan koulutuksen yhdenvertaisuutta suuntaamalla resursseja erityisesti sellaisille alueille, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille.

Avustuksella tuetaan toimia, joilla edistetään lasten kehitystä ja oppimista, laadukkaita oppimistuloksia, koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä vähennetään ja ennaltaehkäistään sosioekonomista eriarvoistumista. Tasa-arvorahalla on Vantaalla palkattu lisähenkilöstöä varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen.

Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on käytössä palkkalisä yksiköissä, joissa on paljon vieraskielisiä oppijoita. Lisä on kaksiportainen (varhaiskasvatuksessa yli 50 % ja yli 70 % ja perusopetuksessa yli 40 % ja yli 60 %). Palkkalisien maksaminen perustuu siihen, että monikielisissä yksiköissä työtehtävien moninaisuus on suuri ja työ haastavaa. Omalta osaltaan palkkalisä voi myös ehkäistä opettajasegregaatiota.

Vantaalla työskentelee 28 nivelopettajaa, joiden keskeisenä työtehtävänä on tukea lasten siirtymää esiopetuksesta kouluun. Nivelopettajat tukevat lasten oppimaan oppimisen taitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. He työskentelevät etenkin monikielisten lasten ja syrjäytymisriskissä olevien lasten kanssa.

Vantaan perusopetuksessa työskentelee 19 monikielistä ohjaajaa, joiden työkielet ovat albania, arabia, englanti, somali, suomi ja venäjä. Monikielisten ohjaajien työn tavoitteena on tukea oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia menestyä opinnoissa ja elämässä. Monikieliset ohjaajat vahvistavat kodin ja koulun yhteistyötä, neuvovat vanhempia, konsultoivat koulun henkilökuntaa sekä tukevat oppilaita. Ohjaajat työskentelevät pääasiassa niillä kouluilla, joissa on eniten vieraskielisiä oppilaita, mutta toimivat lisäksi tarvittaessa kaikkien koulujen tukena.

Vantaan perusopetuksessa työskentelee yhteensä 9 koulunuorisotyöntekijää. Toiminta kattaa yhteensä 10 koulua ja kohdistuu sellaisten alueiden kouluihin, joihin kasautuu paljon huono-osaisuuden riskitekijöitä. Koulunuorisotyöntekijöiden työn tavoitteena on tukea oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä koulun yhteisöllisyyttä. Yksi koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuvan eduista on kokonaisvaltaisuus, sillä he ovat linkki nuoren koulunkäynnin ja vapaa-ajan välillä.

Vantaan varhaiskasvatuksessa toimii viisi kieli- ja kulttuurikoordinaattoria (kieku) alueellisina asiantuntijoina. He ohjaavat ja kehittävät varhaiskasvatuksen kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoista toimintakulttuuria, työtapoja ja menetelmiä. Kiekut tukevat varhaiskasvatuksessa annettavaa toisen kielen opetuksen suunnittelua ja arviointia sekä ohjaavat henkilöstöä monikielisten lasten huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. He vastaavat myös esiopetusikäisten lasten valmistavan opetuksen tarpeen arvioinnista, tukevat henkilöstöä valmistavan opetuksen suunnittelussa sekä kertovat valmistavan opetuksen prosessista huoltajille. Kiekut osallistuvat moniammatillisiin verkostoihin varhaiskasvatuksen kieli-, kulttuuri-, ja katsomustietoisen pedagogiikan asiantuntijoina.

MEK ohjelma on mahdollistanut MEK alueiden päiväkodeille, kouluille sekä varhaiskasvatuksen avoimille kohtaamispaikoille kielitietoista pedagogiikkaa tukevien ja kielen oppimista vahvistavien lisämateriaalien hankinnan.

Vantaudu lukemiselle -kehittämistoimintaa tehdään yhteistyössä kirjastopalveluiden kanssa. Sen tavoitteita ovat perheiden lukukulttuurin vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön tiivistäminen. Toiminnassa työskentelevä erikoiskirjastonhoitaja osallistuu esimerkiksi päiväkotien huoltajatilaisuuksiin ja mallintaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle vuorovaikutuksellista sadun lukemista ja kielitietoista pedagogiikkaa. Toiminta kohdentuu yhteensä 20 päiväkotiin MEK-alueilla vuosina 2024–2025.

Musiikkikasvatuksen koordinaattorin työn tarkoituksena on vahvistaa lasten myönteistä minäkuvaa sekä kielellisiä ja vuorovaikutustaitoja musiikin avulla. Koordinaattorit yhteiskehittävät päiväkodin henkilöstön kanssa musiikillista aktiivisuutta ja osallisuutta lisääviä oppimisympäristöjä. Koordinaattorit jakavat musiikkipedagogista osaamista päivittäisessä varhaiskasvatuksen työssä. He opastavat soittimien ja muiden musiikillisten ja ilmaisullisten elementtien käytössä. Työskentely tapahtuu jaksoittain yhdessä päiväkodissa kerrallaan, jolloin toiminta voidaan räätälöidä yksikön tarpeiden mukaan. Kesäaikana musiikkikasvatuksen koordinaattorit järjestävät muskaritoimintaa puistoruokailujen yhteydessä.

Lasten elämänpiirien eriytyminen ulottuu koulun lisäksi myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Vantaalla koulupäivän yhteyteen on tuotu maksuttomia harrastuksia Harrastusten Vantaan puitteissa, mutta myös kohdentamalla harrastustoimintaa matalan sosioekonomisen rakenteen kouluihin. Näin voidaan tavoittaa sellaisia lapsia, jotka muuten jäisivät harrastusten ulkopuolella. Esimerkkejä kohdennetusta toiminnasta ovat esimerkiksi Tempo-orkesterit ja koulujen urheilujoukkueet.

Tempo-orkesterit tarjoavat lapsille maksuttoman mahdollisuuden harrastaa musiikkia taustaan katsomatta, tasapuolisesti ja ilman pääsykokeita. Tavoitteena on vahvistaa monitaustaisten lasten keskinäistä kumppanuutta yhteissoiton avulla.

Lukuvuonna 2023-2024 vantaalaisiin kouluihin perustetaan koulujen omia urheilujoukkueita, jotka tähtäävät valittavan lajin aluesarjaan tai koulun omaan sarjatoimintaan. Toiminta on maksutonta ja suunnattu 3.-4. -luokkalaisille. Joukkueiden kautta tuetaan positiivista ryhmäytymistä, koulumyönteisyyttä, ylpeyttä omasta koulusta ja asuinalueesta sekä tuetaan pitkäjänteisen tavoitteellisen harrastamisen pariin.

Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialalla kehitetään segregaation tietopohjaa osana Yhteinen koulu -hanketta. Tavoitteena on muodostaa monipuolinen kuva päiväkotien ja koulujen eriytymisestä sekä toimia tiedolla johtamisen välineenä. 

Kielitietoisuus tarkoittaa kielen huomioimista kasvatuksessa, opetuksessa, oppimisessa ja vuorovaikutuksessa. Kielitietoisessa yhteisössä jokainen aikuinen on kielellinen malli ja opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Kielitietoisuuden eri osa-alueita ovat kielitietoinen opetus ja oppiminen, kielitietoinen toimintakulttuuri ja kielitietoinen arviointikulttuuri. Kielitietoisuus hyödyttää kaikkia oppijoita, mutta erityisesti se tukee toisen kielen ja toisella kielellä oppijoita.

Kielitietoinen toimintakulttuuri on Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa kaikkien työntekijöiden vastuulla. Tätä työtä tukevat koulujen kielitietoisuusvastaavat ja heidän kaupunkitasoinen verkostonsa sekä varhaiskasvatuksessa alueelliset kieli- ja kulttuurikoordinaattorit sekä varhaiskasvatuksen asiantuntija.

Henkilöstölle järjestetään myös täydennyskoulutusta kielitietoisuudesta. Kouluissa ja päiväkodeissa luodaan ja kehitetään kielitietoisen yhteisopettajuuden ja -toimijuuden käytänteitä. Lisäksi Vantaalla on kolme kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen tutoropettajaa, jotka tukevat koulujen kielitietoisuustyötä.

Vantaan kaupungin kasvatuksen ja oppimisen toimiala on sitoutunut inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Kasvatus ja opetus pohjautuvat inklusiivisiin arvoihin kuten mm. sosiaalinen osallisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.

Inklusiivista toimintakulttuuria kuvastaa esimerkiksi lähipäiväkoti- ja kouluperiaate, jossa lapsen varhaiskasvatus ja perusopetus pyritään järjestämään yhdenvertaisesti jokaisen lapsen kohdalla mahdollisimman lähellä kotia. Päiväkodeissa ja kouluissa vaalitaan positiivista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi lapsen ja nuoren tarvitseman tuen järjestäminen on kasvatusyhteisön yhteinen asia. Henkilöstön tukena lasten tarpeisiin vastaamisessa työskentelee moninainen joukko ammattilaisia, esimerkiksi erityisopettajia, kieli- ja kulttuurikoordinaattoreita ja opiskeluhuollon psykologeja ja kuraattoreja. Päiväkodeissa ja kouluissa on erilaisia, joustavia tapoja toteuttaa tarvittavaa tukea. Oppilaan tuen tarpeisiin vastaamiseksi hänelle voidaan osoittaa koulupaikka myös alueellisesta tai kaupunkitasoisesta erityisluokasta.

Vantaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käytössä Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus ja koulu (ProVaka ja ProKoulu) -toimintamallit. Nämä toteutuvat myös ruotsinkielisellä palvelualueella nimillä ProSmå ja ProSkolan. Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteistyössä kehittämät tutkimusperusteiset toimintamallit lasten sosioemotionaalisten taitojen vahvistamiseksi.

Toimintamallien avulla kehitetään päiväkodin ja koulun toimintakulttuuria, henkilöstön kasvatusosaamista ja lasten toivotun käyttäytymisen opettamista. Toiminnan tavoitteena on luoda hyvinvoiva oppimisympäristö, jossa vahvistetaan lasten sosiaalisia taitoja ja sen kautta ennaltaehkäistään ongelmallista käyttäytymistä. Toimintamallissa korostuvat yhteisesti sovitut ja selkeät käyttäytymisodotukset, toivotun käyttäytymisen johdonmukainen opettaminen sekä lasten ohjaaminen käyttäytymiseen kohdennetulla positiivisella palautteella. Päiväkoti ja koulu nähdään yhteisönä, jossa kaikki aikuiset ovat sitoutuneita yhteisiin arvoihin sekä opettamaan niiden pohjalta toivottua käyttäytymistä yhteisesti sovituilla tavoilla. ProVaka- ja ProKoulu-toiminta muodostavat jatkumon ja tuovat siten tuttuutta ja turvaa lapsen opinpolun varrelle.

Perusopetuksen järjestämistä ohjaa lähikouluperiaate. Oppilaalle osoitetaan koulupaikka lähikoulusta, joka usein on myös kotia lähinnä oleva koulu. Vantaa on jaettu neljään oppilaaksiottoalueeseen, jotka ovat Myyrmäki, Kivistö-Aviapolis, Tikkurila-Hakunila sekä Korso-Koivukylä. Perusopetuksen aluepäälliköt osoittavat jokaiselle lapselle koulupaikan hänen oman alueensa peruskoulusta. Yleisiä oppilaaksiottokriteereitä ei sovelleta valmistavan opetuksen, painotetun opetuksen tai alue- ja kaupunkitasoisiin erityisen tuen ryhmien kohdalla.

Alueellisen eriytymisen näkökulmasta lähikouluperiaatteella on segregaatiota uusintava vaikutus. Jos alueellinen eriytyminen on vahvaa, myös koulujen oppilasalueiden eriytyminen on vahvaa. Oppilaaksiotto onkin yksi niistä keinoista, joilla kunta voi vaikuttaa koulujen oppilaspohjien muodostumiseen. Vantaan suuret, usean koulun yhteiset oppilaaksiottoalueet mahdollistavatkin joustavan oppilassijoittelun myös eriytymisen vähentämisen näkökulmasta. Koulukohtaisia enimmäisoppilasmääriä tarkastellaan vuosittain ja samassa yhteydessä voidaan tarvittaessa tarkastella myös sitä, miltä alueilta oppilaat ohjautuvat lähikouluihin oman oppilaaksiottoalueensa sisällä.

Valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti niille maahanmuuttajaoppilaille, jotka ovat juuri muuttaneet Suomeen ja joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetuksessa opiskeluun. Valmistavan opetuksen päätös tehdään vuodeksi. Vantaalla valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti 1. luokan oppilaille inklusiivisesti omassa lähikoulussa. 2.-9. luokilla valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena.

Vantaalla valmistavan opetuksen ryhmät pyritään mahdollisuuksien mukaan perustamaan sellaisiin kouluihin, joissa on ennestään vähän suomi toisena kielenä -oppimäärän oppilaita. Toimintatavalla pyritään lisäämään moninaisuutta kouluissa, joissa on vähän vieraskielisiä oppilaita. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus jäädä samaan kouluun lähikoulupäätöksellä tai siirtyä osoitteenmukaiseen lähikouluunsa. Koska kyseessä on lähikoulupäätös, oppilaalla on muiden ehtojen täyttyessä oikeus koulumatkaetuun.

Päiväkoti- ja kouluverkon sekä tilojen kautta on mahdollista vaikuttaa segregaatioon. Vantaalla on laadittu vuonna 2022 kouluille uusi tilaohjelma, jossa on otettu huomioon alueiden erityispiirteet ja niistä johtuva palvelutarve. Esimerkiksi matalan sosioekonomisen rakenteen alueiden kouluihin tulee jatkossa enemmän pienryhmätiloja opetuksen eriyttämistä ja moniammatillista työskentelyä varten.

Päiväkoti- ja kouluverkolla on merkittävä vaikutus asiakas- ja oppilaspohjan muodostumiseen ja sitä kautta myös yksiköiden väliseen eriytymiseen. Eriytymisen kannalta päiväkotien ja koulujen sijainti, koko ja erityisryhmien sijoittelu ovat merkityksellisiä.

Yhteinen koulu -hankkeen yhteydessä kehitetään työkaluja segregaation huomioimiseen päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksissä ja laajemmin palveluverkon suunnittelussa. Tarkoituksena on tuoda eriytymiskehityksen vähentäminen lisäperusteeksi investoinneille sekä pyrkiä priorisoimaan investoinneissa niitä yksiköitä ja alueita, jotka segregaation näkökulmasta kaipaisivat toimenpiteitä.

Painotettu opetus tarkoittaa opetusta, jossa painotetaan yhtä oppiainetta, kuten esimerkiksi musiikkia tai liikuntaa. Myös kaksikielinen opetus ja kielikylpy ovat painotettua opetusta. Painotettu opetus liittyy segregaatioon sekä perheiden kouluvalintojen että koulun sisäisen segregaation kautta. 

Vantaalla painotetun opetuksen tarjonta on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna melko vähäistä. Vantaalla painotettu opetus on pyritty sijoittamaan alueellisesti tasapainoisesti ja painotuksia on sekä hyväosaisten alueiden kouluissa että sellaisten alueiden kouluissa, joihin kasautuu paljon huono-osaisuuden riskitekijöitä.  

Kaikilla on mahdollisuus hakea painotettuun opetukseen, mutta tutkimusten mukaan korkeasti koulutettujen hyvätuloisten perheiden lapset ovat yliedustettuna painotetussa opetuksessa. Lisäksi painotetussa opetuksessa opiskellaan tyypillisesti erillisessä ryhmässä, mikä saattaa vahvistaa koulun sisäistä segregaatiota. Vaihtoehtoja luokkamuotoisuudelle on olemassa ja Vantaalla painotettua opetusta järjestetään sekä luokkamuotoisesti että hajautetusti.  

Vantaalla tarkastellaan painotetun opetuksen segregaatiovaikutuksia lukuvuonna 2023-2024. Tarkastelun tavoitteena on lisätä painotetun opetuksen saavutettavuutta kaikille oppilaille. Lisäksi Vantaalla tullaan kehittämään painotettuun opetukseen liittyvää seurantaa, jotta saavutettavuuden toteutumista voidaan jatkossa seurata paremmin.

Päiväkoti ja koulu ovat lähipalveluita, joka tavoittavat laajasti alueen lapsiperheitä. Päiväkodeilla ja kouluilla onkin valtavasti potentiaalia kehittyä alueen yhteisöllisiksi keskukseksi. Ne voivat toimia alustana, jossa alueen asukkaat voivat harrastaa tai järjestää muuta toimintaa ja päiväkodin ja koulun kautta voidaan tarjota palveluita alueen asukkaille. Alueellisen roolin vahvistaminen voi lisätä päiväkodin ja koulun vetovoimaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia alueella. Yhteinen koulu -hankkeen puitteissa Vantaalla pohditaan mahdollisuuksia keskittää erilaisia toimintoja ja palveluita päiväkotien ja koulujen yhteyteen sekä ulko- ja sisätilojen käyttöä yhteisölliseen toimintaan.

Uusi kokeilu Vantaalla ovat muutamien koulujen yhteydessä toimivat Olohuone-tilat. Tiloissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja neuvontaa, mutta myös tarjotaan vanhemmille tila verkostoitumiseen. Tiloja käytetään myös esimerkiksi läksykerhoihin sekä muuhun oppilaille suunnattuun ryhmätoimintaan.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä on perustuslaissa määritelty oikeus, jonka turvaaminen on julkisen vallan vastuulla (Suomen perustuslaki 20§). Käytännössä tämä tarkoittaa kaupunkien tasolla osallisuutta suunnitteluprosesseissa.

Osallisuutta voi toteuttaa erilaisilla tavoilla, esimerkiksi keräämällä alueen asukkaiden mielipiteitä kyselyllä, järjestämällä yleisötilaisuuksia ja tuomalla suunnitteluaineisto julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi. Matalan sosioekonomisen rakenteen alueilla osallisuuteen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat, että näillä alueilla osallisuus on muihin alueisiin verrattuna heikompaa. Toisaalta onnistuneet osallisuuden kokemukset voivat vahvistaa yhteiskuntaan kuuluvuutta ja sitä kautta ehkäistä esimerkiksi syrjäytymistä.

Lasten ja nuorten osallisuus oman elinympäristönsä kehittämiseen on osa Vantaan Lapsiystävällinen kunta mallia. Mallin puitteissa varmistetaan lasten ja nuorten osallisuuden toteutuminen esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten rakennus- ja korjaushankkeissa. Lasten ja nuorten kohdalla Vantaalla myös kehitetään ja toteutetaan arkipäivän osallisuutta ja toimijuutta. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä korostuu erityisesti lasten arkipäivän osallisuuden teot. Osallisuustyön edistämisessä avainasemassa ovat opettajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö, joiden osallisuustyötä tuetaan keskitetysti. Vantaan kasvatuksen- ja oppimisen toimialalla osallisuustyötä ovat tukemassa kaksi osallisuusasiantuntijaa.

Vanhemmat mukaan -toimintamallissa maahan muuttaneet vanhemmat opiskelevat suomen kielen alkeita ja matematiikan perustaitoja yhdessä alakoululuokan lasten kanssa 2–3 päivänä viikossa. Lisäksi vanhemmat opiskelevat suomen kieleen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja kotoutumiseen liittyviä sisältöjä S2-valmentajan johdolla. Osallistujia tuetaan myös työkokeilupaikan ja jatkopolun löytämisessä. 

Toiminnan tuloksena mukana olevien vanhempien kielitaito kehittyy ja he tutustuvat suomalaiseen koulu- ja varhaiskasvatusjärjestelmään, työelämään sekä yhteiskuntaan. Kodin, koulun ja päiväkodin välinen yhteistyö vahvistuu, kun vanhemmat oppivat ymmärtämään suomalaista koulutusjärjestelmää ja tutustuvat paremmin oman lapsensa kouluun, päiväkotiin ja henkilökuntaan, jolloin he pystyvät tukemaan lapsiaan paremmin oppimisen asioissa.

Lue mistä päiväkoti- ja koulusegregaatiossa on kyse
Lähteet ja lisälukemisto